26 elokuuta 2015

Wingillä ajelut kesällä 2015

No niin, kesä alkaa olemaan jo ehtoopuolella, mutta Interstate wingillä matka jatkuu syksylle pitkään. Koko kesä oli aika surkea, mutta jokusen kerran ehdin ajelemaan. 1983 GL1100 Interstate on pelannut todella hienosti. Ei yhtään mitään korjattavaa. Ensimmäinen pyörä, jota ei ole tarvinnut, toistaiseksi ainakaan, alkaa ropaamaan kesken ajokauden. Hieno juttu!

Wingin kanssa ajomatkat ovat alkaneet kummasti pidentymään. Mikään ei estäisi ajaa vaikka Lappiin. Suunnitelmissa oli ajella Pohjois-Savoon kuha kalaa narraamaaan, mutta kovin oli kelit surkeat heinäkuussa, enkä lähtenyt. Viimeinen kesälomaviikko olikin sitten elokuun puolessa välissä, ja pääsin paremmin matkaa tekemään wingillä. Kaverin kanssa ajelimme Kangasnimen alueelle tuttua reittiä Pulkillanharjujen kautta Sysmään, josta Hartolan/Joutsan kautta kohteeseen.



Kokoajan ajelin itsekseni wingillä, joten jätin antennin ja takaboksin pois, kun sivulaukut olivat aivan tarpeeksi matkatavaroiden kuskaamiseen. Wingin bensankulutus on ollut noin 5 litraa satasella. Aika ok minusta. Upouusi Motad pakoputkisto on ottanut kullan ruskeaa väriä ainakin alkukäyriin, mikä oli ennakoitavissa, koska putket ovat ruostumatonta ja vain yksi putki/sylinteri. Ei siis kahta sisäkkäistä putkea. Normaalia. Jarrut ovat todella tehokkat, koska alkuperäiset jarruletkut on vaihdettu teräspunosletkuihin, kuten itse vaihdoin std wingiini. Kokokate tuntui aluksi oudolta, mutta oikeesti se on todella hyvä suoja, niin tuulta, kuin ötököitä vastaan. Ja matka taituu todella leppoisasti. Varmaan makuasioita nämä kateasiat, mutta pitkällä matkalla ja maantienopeuksissa ei todellakaan tarvitse kahvoissa roikkua!:) Itse ainakin olen tosi tyytyväinen katettuun pyörään. Alkukeväästä ajelin +10C lämpötiloissa ja huomasin, että kate tosiaan suojaa polvet ja wingin moottori jalkaterät ajoviimalta. Ja etukate lähes koko yläropan. Onko sitten naku parempi kuin katettu pyörä? No, naku on enemmän prätkän näköinen minusta, mutta jos lähtee oikeesti vetämään pitkää matkaa, niin kate on ehdoton asia. Ja kun kylmällä kelillä napista kahvalämmittimet päälle, niin mikäs on ajellessa. Kaikki on suhteellista ja mitä haluaa..






Kun talvi tulee tai sopivasti aikaa kelien lomassa, niin ohjelmassa tulee olemaan seuraavat huoltotyöt:

- venttiilien säätö ja kaasuttimien synkronointi
- venttiilikoppien kiilotus
- etukate pois ja tulpanjohdot vaihtoon (ja puolien mittaus, toimivat ok kyllä nyt)
- loppujen sähköliitosten puhdistaminen
- vanteiden kunnollinen puhdistus ja palauttaminen alkuperäiseen loistoon
- yleinen kromiosien puhdistus ja kiillotus
- swingin laakereiden tarkistus ja voitelu (katsotaan riittääkö aika ja inspiraatio)

Eli aika pientä fiksausta tarvitaan. Tai ei tarvita, mutta kivahan näitä on puuhastella. :) Mustan std wingin kohdalla totesin, että hyvä aihio auttaa paljon, mutta tässä tapauksessa ei oikein voi puhua aihiosta, vaan valmiista, toimivasta pyörästä. Mutta ainahan jotain voi tehdä paremmin. Ainakin tarkistaa asioita.

Lopuksi voisi todeta, että Interstate Gold Wing on parhaasta päästä, jos haluaa ajaa pidempää ajokautta. Jos matkaa pitkälle paljon tavaraa mukana. Yksi oman ajan parhaista matkapyöristä varmaan. Ihan sama ottaako kyytiläisen vai ei. Matka kyllä jatkuu. Ei tarvitse kiertää moottoriteitä. Tehot riittää ja vakaa meno. Kesähelteillä miinusta tulee kyllä siitä, että kuumahan sillä on ajaa. Laitoin takaisin tuulenohjaimet kateen sivuille, joilla saa hiukan lisäviilennystä. Toki ajovarusteita voi keventää kesämallisiksi. Toisaalta maantienopeuksissa voi kypärän visiirin pitää täysin auki. Ei juurikaan puhalla silmille. Mutta lämmin ei luita riko, vai miten se meni! :)

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti